Kaikkien elämä on osiltaan suorittamista. Työt, opiskelu, itseään pitäisi kehittää kaikilla elämän osa-alueilla, kuntoilla pysyäkseen hyvässä kunnossa, syödä terveellisesti – entäpä siivous ja ruuanlaitto… Tekemistä on loputtomiin. Mutta mistä voi tunnistaa, onko luonteeltaan suorittaja, tai onko sairastunut siihen, että ylisuorittaa asioita ja se täyttää koko elämän?

Yle:n artikkelin mukaan ylisuorittaja ei usein itse huomaa vääristynyttä käytöstapaansa. Ylisuorittaja hakee säännöillä ja kontrollilla turvallisuutta, ja luulee, ja asioiden pitäisi mennä juuri suorittajan hyväksymällä tavalla. Henkisesti ylisuorittaja on onneton – hän ei osaa nauttia elämästä eikä vapaa-ajastaan.

Vapaa-aika on jokaiselle tärkeää, eikä sitä saisi unohtaa. Vaikka elämä olisi kiireistä, jokainen tarvitsee aikaa, jolloin kaikki velvollisuudet ja suorittamisen voi unohtaa aivan täysin. Tekee hyvää esimerkiksi lähteä rauhalliselle kävelylle, meditoida kotona rauhallista musiikkia kuunnellen, ehkäpä vain maata sängyssä ja antaa ajatusten vapaasti virrata. Mitä tahansa, mikä ei saa miettimään suorittamista ja tehtävälistalla olevia asioita. Rentoutua voi vaikkapa pelien avulla, joko netissä tai lautapelejä pelaten. Yksi hyvä esimerkki rentoutumiseen on nettikasinot.

Ylisuorittamisen varoitusmerkit

Mistä ylisuorittamisen sitten voi tunnistaa? Tuntuu, että nykyään aktiivia ihmisiä ihannoidaan, ja mahdollisimman paljon asioita nimenomaan pitäisi saada aikaiseksi. Näinollen esimerkiksi sosiaalista mediaa seuraamalla voi saada hyvin vääristyneen kuvan siitä, kuinka paljon ihmisen pitäisi saada aikaan.
Aiemmin mainitussa Yle:n artikkelissa todetaan, että pahimmillaan suorittaminen voi ajaa elimistön stressitilaan, joka puolestaan altistaa esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeille. Pahimmillaan ylisuorittajaa voi siis vaania jopa sydänkohtaus. Ylisuorittamisesta kirjan kirjoittanut sosiaali- ja terveysalan ammattilainen Heidi Holmavuo kertoo, että terveen suorittamisen muuttumisen ylisuorittamiseksi voi tunnistaa kolmesta varoitusmerkistä.

Ensimmäinen merkki on loputon tehtävälistojen luominen. Pitää huolestua, jos kalenteri on täynnä post-it-lappuja, joita syntyy koko ajan vain lisää. Toinen varoitusmerkki on se, että vapaa hetki ahdistaa, eikä ihminen pysty olemaan hetkeäkään tekemättä mitään ennalta suunniteltua. Kolmas merkki on jatkuva tyytymättömyys – vaikka tekisi miten paljon asioita, aina löytyy lisää tehtävää.
Jokaisen olisi hyvä miettiä omalta kohdaltaan, täyttyvätkö nämä varoitusmerkit, tai ovatko ne jossain kohtaa elämää täyttyneet. Nykyajan työelämä on kiireistä, ja ylisuorittaminen voi olla todella yleinen ongelma. Stressi vaanii, ja viikossa on vähän tunteja. Välillä voi olla vaikeaa arvostaa omaa vapaa-aikaansa ja ottaa rennosti.

Mistä ylisuorittaminen johtuu?

Ylisuorittamista esiintyy sekä naisilla että miehillä. Tehy-lehden artikkelissa on myös haastateltu Heidi Holmavuota, ja hän kertookin, että vaikka ongelma koskee sekä naisia että miehiä, erityisesti miehet tarvitsevat kunnon pudotuksen, ennen kuin ovat valmiita muuttamaan suuntaa. Pudotus saattaa olla esimerkiksi sairastuminen, parisuhdekriisi tai pakkoloma uupumisen vuoksi. Pohjalla käyminen saa miettimään elämänarvojaan sekä kysymyksiä kuten: Kenen kanssa haluan viettää aikaani? Miten voin toteuttaa luovuuttani?

Artikkelissa myös mainitaan, että ylisuorittajalla saattaa olla mielessään ajatus: “Mitä enemmän teen, sitä parempi ihminen olen.” Vaikka olisikin tehokas ja osaava ihminen, tuntee jatkuvaa riittämättömyyttä. Muille ei voi näyttää omaa väsymystään, sillä silloin muut saattaisivat pitää henkilöä heikkona tai huonona. Ylisuorittajilla on korostunut pärjäämisen ja hallinnan tarve.
Holmavuo sanoo, että hetkittäin jokainen tarvitsee tietoista ylisuorittamista. Mutta hyvä suorittaja pystyy tunnistamaan omat rajansa – tärkeää on kuunnella itseään ja tunnistaa, million on aika höllätä. Ylisuorittaminen vaanii etenkin ihmisiä, jotka ovat luonteeltaan kilttejä ja huolellisia.

Kohti rennompaa otetta

Jos huomaat, että esimerkiksi työkaverisi ylisuorittaa asioita ja on ärtynyt, asian voi hyvin ottaa hänen kanssaan puheeksi. Jos ihminen on kovin juurtunut suorittamisen täyteiseen elämään, ei hän välttämättä tiedosta tilaansa itse. Muiden lisäksi jokaisen olisi hyvä tarkkailla myös itseään – osaako asiat ottaa rennosti, vai tunteeko jatkuvaa syyllisyyttä tekemättömistä asioista sekä yleistä kireyttä ja uupumista. Jos näin on, olisi hyvä pysähtyä, ennenkuin pysähdys iskee jollain muulla tavalla, kuten aiemmin mainitut uupumus tai sairastuminen. Ylisuorittaminen voi kuitenkin olla hyin pinttynyt tapa, josta ei ole mitenkään helppoa päästä eroon.
Holmavuo sanoo, että jos suorittaminen ei vielä ole mennyt kohtuuttomuuksiin, pienillä arkielämän muutoksilla voi jo saada muutosta aikaan. Tehtävälistojen tekeminen ja tarkka suunnittelu pitäisi lopettaa. Pitäisi esimerkiksi miettiä tilannetta jossa tuntee itsensä väsyneeksi – voiko tiskivuoren hoitamisen siirtää seuraavaan päivään? Jos voi, on oikealla tiellä. Kaikkea ei ole “pakko” saada aikaan nyt ja heti.

Jos huomaa itsessään ylisuorittamisen merkkejä, saattaisi olla hyvä käydä esimerkiksi juttelemassa asiasta jonkun ammattihenkilön kanssa. Omat käytöksen ja ajattelun tavat ovat monesti melko piintyneitä, eikä niitä ole helppoa muuttaa yhden tai kahden keskustelukerran pohjalta. Jonkun muun, asiasta tietävän ihmisen kanssa keskustelu voi kuitenkin tuoda jo suurta näkökulmaa asioihin – näinkö todella käyttäydyn? Omia ongelmiaan ei välttämättä huomaa tai myönnä.
Lisäksi voisi olla hedelmällistä pohtia, mistä ylisuorittaminen voisi johtua. Yritänkö hakea mulita ihmisiltä hyväksyntää? Tuntuuko, että minun pitää aina pärjätä, enkä voi antaa asioiden vain olla? Saanko turvallisuuden tunnetta siitä, että kontrolloin asioita ja luon tehtävälistoja? Mistä minä todella nautin, miten saan akkuni ladattua ja mikä on itselleni mieluisaa tekemistä, joka ei liity suorittamiseen?

Omasta arjesta on hyvä saada välillä taukoa. Ehkä voisit lähteä vaikka viikonlopuksi mökille, hotelliin tai johonkin muuhun rauhaisaan paikkaan, jossa arjen velvollisuudet eivät muistuta itsestään? Ehkä voisit tietoisesti laittaa pois tehtävälistat ja esimerkiksi töihin liittyvän tietokoneen. Mieti, millaiseksi tunnet olosi, ja oletko stressaantunut, onko töistä aiheutuva kuorma liian suuri. Mieti, miten voisit nauttia elämästä enemmän. Mieti, millä tapaa pystyisit kohtaamaan vastaantulevat asiat positiivisuuden ja ilon kautta, ei suorittamisen ja tehtävälistojen.