Tervehdys ystävät!
Elämme vuoden viimeisiä päiviä ja viime aikoina on ollut näkyvästi esillä #metoo kampanja, jossa ihmiset ottivat vahvasti kantaa seksuaaliseen ahdisteluun. Jos oikein ymmärsin, pääasiassa naiset toivat julki kokemuksiaan aiheesta. Kampanja on hyvällä ja tärkeällä asialla.
Toivon sydämeni pohjasta, että ne, ketkä tunsivat piston sydämessään kampanjan tiimoilta, ymmärtävät että näillä teoilla tulee olemaan jatkossa seurauksensa ja enää ei pääse varjoihin pakosalle. Nyt myös miehet ovat heränneet ja alkaneet esittää kysymystä: ”Hei entäs me, lasketaanko meidänkin ahdistelu?” Omalla kohdallani en halua asiaan tasa-arvoa. Minua saa kohdella kuin lihapalaa, enkä edes vitsaile.
Olin taannoin yön vilkkuvissa valoissa. Minua kourittiin muutamaan otteeseen bebasta. Minua jäi harmittamaan, että kourija ei viitsinyt jäädä paikalle, jotta olisin voinut kiittää häntä kunniasta. Kerran eräs lady sujautti yökerhossa vastaan tullessaan kädet suoraan lennosta boxerieni sisälle. Ehkä muutama skumppa liikaa. Ei siinä mitään, mutta jos moista meinaa, voisi ne sormet lämmittää ensiksi esimerkiksi lämpimällä vedellä.
Piece of meat?
Olen kuullut, että joitain miehiä häiritsee, jos he saavat tunnustusta kehostaan käpälöinnin muodossa. Minusta se on hauskaa. Ymmärrän, että minulla on asiaan eri näkökulma kuin suurimalla osalla naisista. Minä en tunne siinä hetkessä alistamista, fyysistä uhkaa tai halventamista. En siis itse toimisi kellekään muulle niin kuin annan hyvillä mielin itselleni tehtävän. En tiedä, olen varmaan hieman outo, mutta hey thats me!
Kun mies treenaa, väitän että vähintään 30% motivaatiosta kumpuaa toiveesta, että edes joku kouraisisi vähän bebasta tai halatessaan puristelisi vaivihkaa miehen käsiä tai olkapäitä. Ja ladyille tiedoksi, ei ne minimaaliset hiprakkanipistelyt huomaamaatta jää.
Pönkittääkö se egoani ja saako se tuntemaan itseni enemmän mieheksi? Luultavasi kyllä. Onko tämä keskenkasvuista arvomaailmaa? Kyllähän se on, mutta so be it. Se on se testosteroni, mikä tekee meistä silloin tällöin luolamiehiä. Jos siitä pikku tunnustelusta joku saa mielihyvää, päivän hyvä työni on tehty.
Huvia kansalle
Onneksi olen ukkomies. Jos en olisi, yrittäisin varmaan aloitella gigolon uraa. Tuskin kukaan palveluitani ostaisi, mutta ainahan sitä voi yrittää kantaa kortensa maamme yksityisyrittäjyyden kekoon. En tosin tiedä, saisiko toiminimi Toyboylle starttirahaa? Poskiani vähän punoittaa kirjoittaa tätä, varsinkin kun tiedän, että oma äitinikin lukee blogiani. Niin ja avopuolisoni, mutta hänelle mikään ei enää tässä kohtaa tule yllätyksenä.
Amerikkalaisessa Gigolot tv-sarjassa eräs gigoloista sanoi olevansa ultimaalinen feministi. Hän haluaa oppia naisista kaiken mahdollisen ja tarjota sen myötä täydellisen kokemuksen palveluidensa muodossa. Minusta tässä kiteytyy jaloin metodi harjoittaa feminismiä miesten osalta. Eli tarjota naisille nautintoa ja kokemuksia vain ja ainoastaan heidän hyvinvointinsa nähden. No jätetään kuitenkin se jobi heille ketkä sen taitaa.
Taika-Mike tiennäyttäjänä
Hyvinä esimerkkeinä toimivat myös veljet Kaskinen, Parkkonen ja suurimmista feministeistä suurin veli Tatum. He ovat ymmärtäneet tämän kuvion ytimen. Katsoin eräänä iltana haltioissani Magic Mike-elokuvien molemmat osat. Myös Peten ”Kohta sataa”-taideteos tarjosi yleisölle niin laadukasta tavaraa, että innokkaimmat fanit heijastivat teoksen videotykillä helsinkiläisen kerrostalon seinälle. Jotkut puhuivat Peten videon olleen vuoden tasa-arvoteko.
Yhtenevänä tekijänä näissä teoksissa on se, että niissä tarjotaan visuaalista nautintoa hyvällä tyylillä. Kerta sille on kysyntää, ei kai se kenenkään päivää pilaa? Epäilen ainakin vahvasti. Luostareissa ei tietääkseni ole luvallista katsoa moista viihdettä, vaikka mieli vähän tekisikin. Tai jos mielessä on kasino ilman rekisteröitymistä
Haastankin kaikki ukonrutjakkeet perustamaan joka pitäjään oman eroottisesti latautuneen miestanssiryhmän. Tulehtunut ilmapiiri kaipaa kevennystä, joten ei muuta kun mirrit kaulaan ja koreografioita hiomaan, yhteisen hyvän vuoksi! Tällä hetkellä tarjonta ei vastaa kysyntää.
#squeezemetoo
Valovoimainen poptähden alku Nelli Matula sai hommasta kiinni heti ensimmäisessä ”Lemmikki”-hittibiisissään. Kyseisessä rallissa Nelli tuumaa, miten lihanpalat kuuluvat lemmikiksi häkkiin ja ainoa asia mitä miespihvin tulee muistaa on se, että hihnaa ei saa kiskoa. Hyvä Nelli!
Kohdallani voin tuumata, että #squeezemetoo, mutta muistakaa, me lihapalan arvossa itseään pitävät olemme vain marginaaliryhmä. Kunnioita ympärillä oleviasi ja tarraa hanurista kiinni vain jos olet varma, että kyseinen henkilö kuuluu kanssani samaan lahkoon. Jos et, pidä kätesi ja muutkin ulokkeesi omalla puolellasi. Ainiin kaikki boxerikähmijät, lämmittäkää ne sormenne ennen kuin sujauttelette niitä mihinkään.
Noniin urhot, kertokaas omat näkemyksenne asiaan! Kuulutko kanssani samaan marginaaliryhmään?
Rakkaudella,
Veli_K
Allekirjoitan siun tekstistä osan, mutta osaan en voi yhtyä. 🙂 Perseen puristus baarissa ei haittaa, mutta kädet boksereitten sisäpuolella olis mulle ainakin jo liikaa puolin ja toisin. 😀 Myöskin ite koen häiritseväksi, jos kiellosta huolimatta jatketaan. Voihan se aluksi olla vähän roisimpaa flirttailua (josta kyllä pidän, koska olen aika roisi tyyppi itsekin), mutta kun se menee sellaiseksi itsensä pakko tyrkyttämiseksi, ei se ole kovinkaan miellyttävää. ( Tästä kirjoitin omassa tekstissäni: http://www.samipetteri.fi/metoo/ ).
Kiva kuiteskin, kun toi tällasen puolen asiaan. Asettaisin ilmoille kuitenkin kysymyksen, että koetko häiritsevämpänä, jos mies onkin se joka puristaa persettäsi? 😀 Ihan vaan noin tulevaisuuden varalle, jos mennään joskus kapakkaan yhdessä… xD Ei tule sit perässä heti syytettä seksuaalisesta häirinnästä! Haha!! 😀
Terkuin, Sami-Petteri
http://www.samipetteri.fi
ps. hyvä perse! (Olettaen, että kuvassa on sinun oma hanurisi?)
Päivää S-P!
Ymmärrän kyllä näkökantasi, luin tekstisi aiheesta jokusen viikkoa takaperin. 🙂 Ja vastaus kysymykseesi: En koe. En ole kovinkaan
ahdasmielinen asian kanssa, vaikka heteromies olenkin 😀 Joten ei tavata rosiksessa! Tämä oli nyt tällainen oman ajatusvirran purku, joka ehkä hieman poikkeaa
”normista”.
Ps. Mitä nöyrin kiitos, kyllä se on oma 😀
Tämä oli hauska kirjoitus, ei voi muuta sanoa 🙂
Moikka!
Mukava kuulla, ei ollut kovin vakavalla naamalla kirjoitettukaan, vaikka tarkoitinkin mitä tuumailin:)
Mahtavaa uuttavuotta Sinulle!
Hyvä fantasia 😂
Eikö 😉
Nainen täällä moi kirjoittaa muutaman sanan! 😍
Elokuvaihmiselle mainitsemasi leffa oli tuskallinen kokemus (kässäri jne.), mutta pääosanesittäjän kroppaa katseli ilokseen! Samoin kuin Pete Parkkosen Kohta sataa -videota. Jälkimmäisestä ajattelin, että hän suhtautui itseensä mukavan kepeästi tehdessään videon – jollakin tiukkapipoisemmalla jäbällä ei olisi riittänyt pokka. Näytin sen aikanaan seitsemänkymppiselle äidilleni ja hän oli – muka? – vähän kiusaantunut! 😂
Moikka Nainen!
Ei toki kässärillä minustakaan näissä loistettu, mutta tietty taito ja tyyli vetää kunnon show niin minusta aina hienoa nähdä..talenttia!
Minustakin moinen ”rajoja” rikkova heittäytyminen on aina mahtavaa niin kauan kun ei tietentahtoen loukata ketään, pisteet siis Petelle!
Kiitos kun jaoit ajatuksesi ja mahtavaa vuodenvaihdetta Sinulle! 🙂
Olen hieman epäillytkin, että tällaisia miehiä on olemassa! 😉 Naisena rakastan esineellistämistä, mutta vain turvallisessa parisuhteessa. Silloin voin olla varma ettei minua satuteta. Mutta en voi kiistää etteikö ne tietyt himokkaat katseet, hipaisut, tuijotukset, ”kännihorjahtamiset”, vislaukset tai neutraalin halauksen yhteydessä saatu yllättävä rutistus/likistäminen tuntuisi hyvältä ja hivelisi myös itsetuntoa. Olen nainen, joka katseita halutessaan vaihtaa saappaat tai korkkarit jalkaan, meikkaa ja valitsee ylleen tietyt vaatteet ennen kuin suunnistaa tyttöjen kanssa pitämään hauskaa. Enkä usko olevani ainoa nainen, joka näin testaa välillä markkina-arvoaan. Myös miehistä näkee ja aistii milloin he kaipaavat katseita, hymyjä ja käpälöintiä. Itse pidän kuitenkin kädet kurissa – en pelkää niinkään miesten reaktioita vaan heidän mukana olevia naisia. En halua saada käsilaukusta päähän! 😉
Moikka!
Kyllä meitä on..jotkut väittää että olemme marginaaliryhmä ja toiset sitä mieltä että kaltaiseni ovat hiljainen enemmistö, ken tietää! Minulle on muodostunut käsitys,
että kaltaisesi mindsetin omaavat naiset ovat myös tietynlainen taka-alalle jäänyt hiljainen enemmistö. Tai oma ”tuntuma” asiasta voi toki olla harhakuvitelmaakin!
Tuumasit, että miehistä aistii milloin me kaipaamme katseita yms. Olet oikeilla jäljillä!
Maskuliininen energia kaipaa välillä feminiinistä ”energianostetta” syttyäkseen eloon..näin minä asian näen ja tunnen. Samoin itsekin
pidän kyllä käpäläni kurissa, mutta kuten mainitsinkin, en koe shokkina jos joku ”horjahtaa” hieman päin 🙂 Ja ymmärrän täysin
huolesi noista käsilaukuista! 😀
Kiitos piristävästä kommentista! Mahtavaa viikkoa Sinulle!
Hmm, olipa mukava lukea samankaltaiset ajatukset omaavasta. En kyllä yleensä lueskele tällaisia tekstejä/blogeja, mutta nyt osui. En oo tätä asiaa koskaan kenenkään kanssa käsitellyt, kun oon aatellut olevani hieman erilainen. Johtunee ehkä erittäin pitkästä parisuhteesta, josta ei aina saa sitä mitä haluaa (korostaen sanaa aina). Joten joskus kun jätkien kanssa baarissa sitten pyörähtää, niin onhan se kiva saada jonkinlaista jopa fyysistäkin huomiota sellaiseen hetkeen jolloin kotoa sitä ei ole saatavana.
Kuitenkaan siihen ei oma ”uskallus riitä”, että asian veisi vieläkin pidemmälle tuollaisen ”kädet boksereihin” tyyppisen typyn osuessa kohdalle. Mutta jos tuo ”kädet boksereihin” sattuisikin olemaan mies, niin mun tapauksessa asia ei päättyisi kummankaan kannalta positiivisesti.
Morjens!
Et sinä ehkä olekaan niin erilainen mitä luulet 😉 Ymmärrän kyllä pointtisi ja kyllähän ”Kädet boxereihin”-tyypit ovat äärilaitaa ja melkolailla säikäytti itsenikin kun
tilanne tuli niin nurkan takaa eteen!
Kiitos kommentistasi ja mukavaa sunnuntaita 🙂
Mä olen varmaan vähän erilainen nainen, kun ei ole koskaan tarvinnut testata markkina-arvoaan. Tiedän miltä näytän ja jos kelpaan jollekin, se on ihan fine, ja jos en kelpaa, sekin on ok.
En ole koskaan käynyt mieheen käsiksi, eikä mua ole koskaan kopeloitu ja siitä suuret kiitokset kaikille miehille ❤️ Mun mielestä sen voi hoitaa myös hienotunteisemmin; en osaa selittää, mutta sellaisen kiinnostuksen ilmapiirin voi luoda myös koskematta toiseen. Ja sen huomaa jos toinen on vastaanottavainen. Sit jos/kun pääsee jutusteluasteelle ja toinen on sen oloinen, et voi koskea, niin saatan koskea miestä vaikka käsivarteen ja mies voi laittaa kätensä mun alaselälle tms. Perse-tissikopeloiminen on jotenkin liian ilmiselvää ja helppoa 😄 Tylsää siis.
Mua ei siis ole koskaan ahdisteltu tai kopeloitu, ei Suomessa eikä ulkomailla. Miehet tulee kyllä juttelemaan, mutta ovat aina olleet tosi hyvin käyttäytyviä, kivoja ja asiallisia mua kohtaan. Tässäpä siis kysymys: Mikä saa miehen kopeloimaan tuntematonta naista? Tuntuu, että esim. kaveriporukasta enemmistö on törmännyt käpälöintiin aika useinkin, joten kiinnostaa tietää, miksi jotkut naiset törmäävät kopeloijien armeijaan joka viikonloppu, kun toiset saavat nauttia täydellisestä koskemattomuudesta.
Moikka!
Suhtautumisesi asiaan vaikuttaa varsin kypsältä! Mitäpä sitä turhaan testailemaan, jos itse tietää kuinka asia on.
”Perse-tissikopeloiminen on jotenkin liian ilmiselvää ja helppoa 😄 Tylsää siis.”<-- Juurikin näin, ja tosiaan monille erittäin vakava hyökkäys henkilökohtaiselle alueelle, hyökkäys minuuteen. Kysyit mikä saa miehen kopeloimaan tuntematonta? Noh en osaa oikein vastata, koska en itsekään saa kiinni toimintamallista. Sitä kyllä esiintyy ikävän paljon, näin olen itsekin kuullut monilta. Monilla varmaan pettää tilanteen arviointikyky ja kunnioutus toisten koskemattomuuteen, kun pää on juotu tarpeeksi turvoksiin. Ei kelpaa selitykseksi, mutta näin se varmasti usein etenee. Tässä lienee se perinteinen "kaava". Mutta miksi osa joutuu kohteeksi ja osa ei? Kun tähän selvitän vastauksen, lupaan sen sinulle kertoa! 😮 Mahtavaa viikkoa sille suunnalle!